Tuulten poika / Henning Mankell

suomentanut Markku Mannila
Alkuteos Vindens Son
Otava, 2001

Mankell on monelle tuttu dekkarikirjailija, mutta minulle Tuulten poika ja Mankell olivat kokonaan uusi tuttavuus. Tuulten poika on alakuloinen ja sävyltään pessimistinen
romaani. Tapahtumat sijoittuvat 1850-luvun Ruotsiin, mutta rasismi, epäluulot ja ihmisten ajatukset sopisivat meidänkin aikaamme.

Köyhä hyönteistutkija Hans Bengler tuo Afrikan-matkaltaan mukanaan Ruotsiin oudon ilmestyksen; pienen neekeripojan. Poika on menettänyt vanhempansa valkoisten verisessä hyökkäyksessä ja Bengler ottaa hänet kasvatikseen. Bengler nimittää lasta Danieliksi, ja opettaa poikaa kutsumaan itseään Isäksi. Daniel uskoo sen olevan Benglerin kutsumanimi, "isä" ei ole hänelle kuin sana muiden outojen ruotsalaisten sanojen joukossa. Mielestäni Bengler on vastenmielinen ja ajatus hänestä pienen, kaikkensa menettäneen lapsen kasvattajana tuntuu ikävältä.

Daniel, oikealta nimeltään Molo, tarkkailee maailmaa terävästi ja oman primitiivisen heimonsa ajatusmaailman mukaisesti. Benglerille ei tule edes mieleen se kulttuurien törmäys ja ristiriita, mihin Daniel joutuu. Kirjoittaja ei ole antanut edes auringon helliä Danielin elämää, vaan koko kertomuksen ajan sää on kurjaa, sateista ja kylmää. Maa on savista, liejuista tai lumista. Luonto ja ihmisetkin ovat Danielia vastaan kylmässä Pohjolassa. Muutaman henkilön myötätunto läikähtää, mutta Danielin lähestyminen ei onnistu keneltäkään, ei edes Skånelaiselta pariskunnalta, joiden hoitoon Bengler Danielin lopulta jättää lähtiessään uudestaan Afrikkaan.

Ainoa henkilö, johon Daniel tutustuu paremmin, on mielenvikaisena pidetty Sanna-tyttö.
Molemmat kuulevat ääniä eivätkä luota ympäristöönsä. Sannan kohtaloksi koituu kuitenkin Danielin viha ja Sannan kohtalo vavisuttaa koko Skånea. Kun Daniel lopulta tajuaa, että vettä pitkin ei pääse kävelemään Afrikkaan eikä Bengler aio häntä enää viedä takaisin aavikolle, hän luovuttaa ja kuihtuu kuin eksoottinen kukka väärässä kasvupaikassa.

Parasta kirjassa ovat Danielin ajatukset ja kriittinen tarkkailu ruotsalaisesta elämästä ja yhteiskunnasta. Muutama kohta kirjassa yllättää mauttomuudellaan ja mahdottomuudellaan ja tuleekin mieleen, eikö juonta olisi voitu kuljettaa uskottavammin. Tuulten poika on historiallinen ja psykologinen romaani, joka peilaa erilaisia maailmankuvia, uskontoja, tapoja ja tottumuksia ja ihmisten suhtautumista uuteen ja outoon. Kirja ei jätä kylmäksi ja Danielin tutustuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan tuo mukanaan monta mielenkiintoista ja järkyttävääkin tapausta. Danielin kohtalo askarruttaa vielä pitkään senkin jälkeen, kun kirjan on kädestään laskenut.

Hannele Myntti

hannele.myntti@cop.fi