"Masentuneelle ihmiselle koko elämä alkaa tuntua siltä kuin ajaisi moottoritietä edestakaisin sillä aikaa kun kaikki muut viettävät joulua"

Neil Hardwick: Hullun lailla
Otava, 2000

Neil Hardwick on yksi niistä rohkeista, joka kertoo julkisesti sairastumisestaan syvään masennukseen kirjassaan Hullun lailla. Mielenterveysongelmista puhuminenhan on yhteiskunnassamme vaikeampaa kuin fyysisistä sairauksista puhuminen, vaikka masennuslääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Hardwick aloittaa kertomuksensa lainaamalla dialogin A.A.Milnen lasten kirjasta Nalle Puh:

" Kuinkas jakselet, kysyi Nalle Puh.
Ihaa ravisteli päätään puolelta toiselle.
"En kovinkaan kuinkaan" , se sanoi.
"Viime aikoina en ole jaksellut oikein ollenkaan kuinkaan."

Näihin pieniin Ihaan sanoihin sisältyy totuus, joka on läsnä useimpien depressiopotilaiden elämässä. Hardwick on kirjaa kirjoittaessaan sairastanut uupumusta ja masennusta puolitoista vuotta. Hän pitää sairautta hengenvaarallisena, koska tiedostaa masennukseen liittyvän itsemurha-alttiuden. Hänen mielestään masennuksen ydin liittyy ajatukseen, onko elämällä tarkoitusta. Kirjan alkupuolella Hardwick kertoo sairastumistaan edeltävästä ajasta: pitkistä, kiihkeistä työsessioista kotimaassa ja ulkomailla, parisuhteen kariutumisesta, vähitellen ilmaantuvista somaattisista oireista ja kroonisesta unettomuudesta.

Hardwickin kirjassa käydään läpi kokemusperäisesti depressioon liittyvät oireet, mutta samalla on luettavissa tietämys, minkä Hardwick on hankkinut sairaudestaan. Hän kertoo, miten kipu ja kyvyttömyys ovat olleet hänen masennuksensa hallitsevat oireet. Ahdistuneisuus on vienyt voimat, ja väsymys on jatkuvaa. Vaikka kirja on henkilökohtainen tilitys sairastumisprosessista, niin lukijan ei tarvitse kokea joutuvansa tirkistelijän rooliin. Tarina on kaunistelematon kuvaus pitkästä prosessista, jossa säilyy kuitenkin toivon vire. Hardwick tosin tiedostaa myös sen, että kerran sairastuttuaan masennukseen hänelle on alttius sairastua uudelleen.

Ulla-Mari Kivi
ullamari.kivi@cop.fi