Erkki Ojakangas:
Ylivieskassa syntyneen Artturi Rannan tie työväenyhdistyksen sihteeristä maaherraksi

Uuden vuosituhannen alussa Ylivieskan sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys täyttää sata vuotta. Sen riveissä on kasvanut ja toiminut monia henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet oman paikkakunnan ja koko maankin elämään. Yksi sellainen oli Jaakko Artturi Ranta, jonka mittavin työ on ollut Kymen läänin maaherran viran hoito vv. 1955 - 1964.

Artturi Ranta syntyi Ylivieskassa 26.2.1897. Hänen vanhempansa olivat Juho Jaakko Blank ja Kustaava Blank, syntyisin Mattila. Perheen sukunimi muuttui Rannaksi v.1906. Ratatyömiehen perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista Artturi oli keskimmäinen, kuusi poikaa ja yksi tyttö. Perheen lapset olivat nimeltään Teodor, Mikko, Nestor ja Artturia nuoremmat Valtteri, Helmi ja Uuno.

Rannat yhdistystoiminnassa

Perheen isä Juho liittyi vuonna 1900 perustetun Ylivieskan työväenyhdistyksen jäseneksi ensimmäisten joukossa. Asia käy ilmi vanhasta säilyneestä jäsenmaksuluetteloista. Sen sijaan yhdistyksen ensimmäisten vuosien pöytäkirjat ovat hukassa, joten isä Juhon aktiivisuutta ei voi seurata tai tietää. Säilyneistä toimintakertomuksista voi yhdistyksen toimintaa seurata alusta saakka ja vuodesta 1908 asti seurata jo pöytäkirjojen myötä Rannan veljesten yhdistystoimia. Niistä käy selville, että Artturi on käynyt vanhempien veljien viitoittamaa tietä.

Mikko on valittu johtokunnan jäseneksi v.1909. Hän toimi parin vuoden kuluttua myös sihteerinä ja puheenjohtajana. Teodor toimi sihteerinä vv. 1909 - 1911. Artturin sujuva kynänkäyttö oli myös huomattu, sillä hänet valittiin eräiden toimikuntien sihteeriksi 17-vuotiaana. Marraskuun 11. päivänä 1917 hänet on nimetty järjestyskaartin johtavaan toimikuntaan sihteeriksi. Kansalaissodan puhjettua hänetkin pidätettiin. Hän oli yksi 45 pidätetystä, mutta myös yksi onnekas noin 30 vapautetusta muutaman viikon vankeuden jälkeen.

Selonteko

Vuonna 1919 Artturi Ranta tekee selonteon sosiaalidemokraattiselle puolueelle sodan aikaisista tapahtumista ja niiden aiheuttamista seurauksista paikkakunnan työväestölle. Tilastoista käy selville, että teloitetuilta punaisilta jäi seitsemän leskeä, 30 lasta orvoiksi isästään, näistä kolme täysorvoiksi, sillä oli ollut leski ja että terrori oli vienyt 17 miehen hengen.

Monenlaista harrastusta

Artturi Ranta on v. 1915 valittu työväenyhdistyksen nuoriso-osaston sihteeriksi ja huvitoimikunnan jäseneksi. Tuo toimikunta ei ole ollut toimeton, vaan se on samaisena vuonna järjestänyt kolmet iltamat, esittänyt kaksi näytöskappaletta ja osallistunut näytelmäkilpailuihin.

Työväenyhdistyksen yhteydessä on toiminut puhuja- ja keskusteluseura. Myös pöytäkirjojen laadintaa on arvostettu ja arvosteltukin. Artturi on esittänyt hyvä-arvosanaa eräästä Toivo Timlinin laatimasta pöytäkirjasta . Keskustelun jälkeen esitys on hyväksytty.

Helmikuun 13. päivän 1920 teksti kertoo: Kertomuksen lausui Artturi Ranta tukkipoikain elämästä. E.K. Aho ehdotti, että puheenjohtaja antaisi arvolauseen. H. Ollila ehdotti tyydyttävää, johon yhdyttiin. Toisessa kokouksessa Artturia on arvosteltu siitä, ettei hän ollut valmistautunut, vaan tunnetulla sisälukutaidollaan esitti kertomuksen Kurikka-lehdestä, mutta että siitä puuttui humoristinen esitys, joten arvosanaksi tuli välttävä.

Aloite kunnallisluennoista

Artturi Ranta oli valittu vuoden 1918 kunnallisvaaleissa valtuustoon, jossa hän toimi kaksi seuraavaa vuotta. Hän arvioi kunnallisen sivistystoimen luentoineen olevan kannattavampaa. Puhujaseurassa hän esitti, että tehtäisiin aloite luentokursseista, "josko ne hyväksytään kunnantalolle". Päätettiin osallistua niihin, jos valtuusto myöntää avustusta. Kunnanvaltuusto käsitteli aloitteen jo viikkoa myöhemmin 20. helmikuuta 1920 ja otti asiaan myönteisen kannan etenkin, kun räätäli Klaas Nikula oli asiasta pitänyt hyvän alustuksen.

Huvia ja näytelmiä

Toimintojen järkeistäminen tuntuu olleen Artturi Rannan haluna jo nuoresta pitäen. Huvitoimikunta on toiminut itsenäisenä vuodet 1910 - 1915. Artturi on kirjoittanut viimeisen pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen: Tästä alkaen kuuluvat huvitoimikunnan tehtävät näytelmäseuralle. Hän myös huomioi jotain huvitilaisuutta varten: Näytelmäseuralta tulee kappale Murtovarkaus viidessä kuvauksessa. Huvitoimikunnassa Artturi Ranta on aloittanut 16-vuotiaana. Näytelmäseuran puolella kirjoissa mainitaan hänen esittäneen lausuntaa. Näytelmäjohtajaksi hänet valittiin 19-vuotiaana. Joskus hän merkitsee pöytäkirjaan: Puhetta johti ja pöytäkirjan kirjoitti Artturi Ranta.

Yhdistyksen sihteerinä

Kansalaissodan jälkeen 22.12.1918 pidetyn työväenyhdistyksen ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimi Artturi Ranta. Hänet valittiin myös yhdistyksen sihteeriksi ja piirikokousedustajaksi. Vuodet 1919 ja 1920 hän kirjoitti pöytäkirjat ja hoiti sihteerin tehtävät. Varajäseneksi hänet valittiin v.1921 ammattinimikkeellä kauppa-apulainen, kuin myös yhdistyksen ainoaksi piirikokousedustajaksi.

Helmikuun 19. päivänä 1922 yhdistyksen johtokunta toteaa hänen muuttaneen pois paikkakunnalta. Seurakunnan kirkonkirjoihin muutto on ilmoitettu tapahtuneeksi vasta 26.3.1924.

Ahkera lainaaja

Yhdistyksellä on ollut tuohon aikaan suhteellisen suuri kirjasto. Artturi Ranta kuului myös lainaajien joukkoon. Luettelosta näkee, että hän on v.1914 lainannut mm. teokset Kullan voima, Hirtehisiä, Elämästäni, Joukkojen nousu, Jumala ja lähimmäiseni, Rikos ja rangaistus jne. Artturi on ollut suhteellisen ahkera lukija. Kun kirjasto on jälleen v.1921 pääsi toimimaan, hän jatkoi teosten lainaamista. Lainausten joukossa oli ensimmäisinä Meiltä ja muualta sekä Kuuluisia puhujia. Oletettavasti Artturi on kuulunut myös Työväen sivistysliiton opintopiireihin, sillä yhdistyksen piirissä on TSL:n perustamisesta saakka toiminut opintopiiri ykkönen ja kakkonen.

Hiihtäjänä alussa

Artturi Ranta on osallistunut myös yhdistyksen alaisen urheiluseuran toimintaan. Alku-niminen urheiluseura oli perustettu v. 1909. Vanhemmat veljet Teutori ja Mikko olivat jo aiemmin osallistuneet seuran toimintaan, Mikko heti perustamisesta lähtien johtokunnan jäsenenä ja kaksi vuotta myöhemmin puheenjohtajana ja Teutori johtokunnan jäsenenä vuodesta 1910.

Artturi Rannan allekirjoittama on pöytäkirja helmikuun 20. päivältä 1921, jolloin hän on osallistui itsekin seuran jäsentenvälisiin hiihtokilpailuihin, jolloin hän sijoittui kolmanneksi. Oulaisiin johtavalla tiellä pidetyissä kisoissa oli ollut "tutut tuomarit", sillä palkintotuomareina ovat toimineet hänen veljensä Uuno ja Valtteri. Hän oli jossain vaiheessa lopettamassa kivuliaasti toimivaa seuraa todeten, että tämä on Alun viimeinen pöytäkirja. Seuraavana vuonna kuitenkin toiset liikuntaa kaivanneet seuralaiset jatkoivat toimintaa, niin että pöytäkirjojen mukaan toimintaa on ollut kaksikymmentäluvun lopulle saakka.

Rannat kunnallishallinnossa

Artturi ja Mikko Ranta valittiin ensimmäisissä valtuustovaaleissa joulukuussa 1918 Ylivieskan kunnallisvaltuustoon. Työväenyhdistyksen asettamalta listalta tulivat valituiksi Feelix Lund, Mikko Ranta, Heino Sorvisto, Artturi Ranta ja Juho Vierimaa. Tuon ajan kummallisuuksia oli, että osa valtuutetuista oli erovuorossa, joko ensimmäisen tai osa toisen vuoden jälkeen. Artturi oli erovuorossa ensimmäisenä vuonna, mutta tuli valittua uudelleen. Teodor Ranta on osallistunut myös kunnallisiin luottamustehtäviin. Artturin ja Mikon ensimmäinen valtuustokausi on vain parin vuoden mittainen, mutta Mikko palaa valtuuston jäseneksi vuonna 1925.

Liike-elämään

Vuonna 1919 Ylivieskaan perustettiin OTK-laisen Oulun Osuuskaupan sivumyymälä. Varmaa on, että Artturi sai sieltä paikan myymäläapulaisena. Vuonna 1923 Artturi pääsi Osuuskauppakouluun Helsinkiin. Mikko lienee käynyt saman koulun, koskapa hänestä tuli Oulun Osuuskaupasta irtaantuneen Kalajokilaakson Osuusliikkeen ensimmäinen johtaja 19.9.1923 - 31.12.1928. Artturi siirtyy Ylivieskan kirkonkirjojen mukaan 26.3.1924 Ouluun, jossa hän toimi viimeksi ennen Jyväskylään siirtymistään myymäläintarkastajana.

Parina Oulun vuotena Artturi Ranta osallistui myös sosiaalidemokraattisen piirin toimintaan piirin taloudenhoitajana. Vuonna 1926 Artturi piirikokouksessa puolustaa kansakoulunopettajien palkkauksen korotuskysymystä, sillä siten saadaan kyvykkäitä ihmisiä lasten kasvattajiksi, valtiovalta oli näet tehnyt opettajien palkankorotuspäätöksen, jota piirikokouksessa kovasti arvosteltiin.

Vuodesta 1926 Ranta siirtyi Osuusliike Mäki-Matin toiseksi johtajaksi Jyväskylään ja sieltä v. 1931 Kemin Osuuskaupan toimitusjohtajaksi. Kemissä hän osallistui sosiaalidemokraattien riveissä kunnalliselämään toimien myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kunnalliselämän tuntemuksensa perusteella hänet valittiin v. 1943 Tampereen sosiaalijohtajaksi ja sieltä v. 1948 Imatran kauppalanjohtajaksi. Tuolta paikalta hänet nimitettiin Kymen läänin maaherraksi v. 1955.

Maaherra Artturi Ranta

Ranta toimi Kymen läänin maaherrana kymmenvuotiskauden 1956 - 1964. Hänen maaherrakauttaan arvioi Eteenpäin - lehti Rannan 70-vuotispäivien aikaan 26.2.1967: "Kymen läänin väestö tuntee Artturi Rannan ennen muuta hänen maaherrakaudeltaan. Hän osoittautui tehokkaaksi ja toimeliaaksi läänin ja sen väestön etujen vaalijaksi, jolla oli läheinen kosketus kaikkiin väestöpiireihin."

Lehtikirjoituksessa mainitaan myös, että Ranta on saanut useita ansiomerkkejä toiminnastaan. Sama lehti kertoo Artturi Rannan muistokirjoituksessa 17.5.1975, että Ranta oli ensimmäinen suomalainen maaherra, joka pyrki määrätietoisesti muuttamaan maaherran virkakuvaa pois puhtaasta hallintovirkamiestyypistä ja että hän pyrki jatkuvasti seuraamaan läänin ongelmia ja toimi ennen kaikkea läänin asioiden ajajana. Edelleen lehti kertoo, että maaherrakauden jälkeen hän toimi vuoden verran Etelä-Karjalan maakuntaliiton toiminnanjohtajana ja seuraavat kaksi vuotta Kotkan va. kaupunginjohtajana.

Arvostettu luottamushenkilö

Lainaan edelleen Eteenpäin - lehteä: "Edellä luetellut toimet ja virat antavat vain kalpean kuvan siitä suuresta panoksesta, jonka hän on antanut lukemattomissa luottamustehtävissä." Sen jälkeen artikkelissa luetellaan Kansa-yhtiön hallintoneuvosto, OTK:n hallintoneuvosto, OL Voiman ja OL Imatran hallintoneuvoston puheenjohtajuudet, monet valtion komiteat, joissa kolme puheenjohtajuutta, useat lääninhallinnon toimikunnat, Kaupunkiliiton hallituksen jäsenyys, lukuisat Kymen läänin alueella toimivien yhteisöjen luottamustoimet, kuten SPR:n piirihallituksen puheenjohtajuus sekä keskusliiton hallituksen jäsenyys. Mainittakoon, että Ranta toimi v. 1954 myös laajennetun piispainkokouksen jäsenenä.

Artturi Ranta on antanut merkittävän panoksensa myös Sosiaalidemokraattisen puolueen järjestötoimintaan. Hän on ollut useiden työväenyhdistysten luottamustehtävissä, lehtiyhtiöiden johtokunnissa, puolueen puolueneuvostossa ja puoluetoimikunnassa, viimeksi mainitussa maaherraksi tuloonsa saakka.

Ylivieskassa oloaikanaan Artturi Ranta vihittiin avioliittoon Jenny Hakkolan (vanhemmat Juho Hakkola ja Hedvig s. Välitalo). Heille syntyi Ylivieskassa kolme lasta, Eevi, Risto ja Pentti. Maaherra Artturi Ranta kuoli 16.5.1975 vaikean sairauden murtamana Imatralla 78 vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Kemiin.